Suomen suurlähetystö ei voi kirjoittaa ajokortteja Chilessä oleville suomalaisille. Ulkomailla asuvan Suomen kansalaisen on haettava uutta ajokorttia henkilökohtaisesti Suomessa sen paikkakunnan poliisilta, missä hän on ollut viimeksi kirjoilla. EU:n sisällä uutta ajokorttia haetaan asuinmaasta. Ajokorttiin liittyviä lisätietoja antaa myös Liikenteen turvallisuusvirasto (TraFi).
Niin sanotun apostille-todistuksen voi antaa Suomessa maistraatin julkinen notaari. Suurlähetystö ja konsulaatit sitä vastoin eivät voi näitä kirjoittaa.
Apostille-todistus koskee yleisiä asiakirjoja eli viranomaisten antamia asiakirjoja ja todistuksia. Se todistaa oikeaksi asiakirjan allekirjoituksen, allekirjoittajan aseman sekä asiakirjaan liitetyn sinetin tai leiman aitouden.
Suomen lain mukaan jokainen suomalainen mies on asevelvollinen. Asevelvollisuus alkaa sen vuoden alusta, jolloin mies täyttää 18 vuotta ja jatkuu sen vuoden loppuun, jolloin hän täyttää 60 vuotta.
Asevelvolliselle pitäisi tulla suomalaisen rekisteripaikkakuntansa sotilaspiirin esikunnasta kutsuntakirje sinä vuonna, jona hän täyttää 18 vuotta. Jos näin ei tapahdu, asevelvollisen tulee itse huolehtia siitä, että kutsunta tulee tehdyksi.
Kaksoiskansalainen voi anoa vapautusta Suomen armeijasta siinä tapauksessa, että hän haluaa suorittaa asepalveluksensa muualla. Asepalveluksen ajankohtaan voi myös saada lykkäystä.
Chilessä asuvien kutsuntavelvollisten tulee lähettää kutsuntapaperinsa joko suoraan sotilaslääniinsä tai Suomen suurlähetystöön Santiago de Chilessä.
Konsuliyksiköt auttavat tarvittaessa kutsuntavelvollista asioissa, jotka liittyvät muun muassa kutsuntaan, varusmiespalveluksesta vapautumiseen tai sen lykkäämiseen, aseettomaan palvelukseen, siviilipalvelukseen tms.
Asevelvollisuudesta löytyy lisätietoja Puolustusvoimien ja siviilipalveluksesta Siviilipalveluskeskuksen sivuilta.
Ulkomailla rekisteröidyn ajoneuvon tilapäinen turistikäyttö on sallittua Suomessa korkeintaan kuuden kuukauden ajan vuodessa. Jatkoaikaa voi anoa tarvittaessa Tullista.
Ulkomailla rekisteröidyn henkilöauton saa viedä verotta Suomeen muuton yhteydessä. Verosäädökset on kuitenkin hyvä tarkistaa Tullista mahdollisten käyttörajoitusten ja jälkikäteen perittävien maksujen varalta.
Suomessa on käytettävä talvirenkaita kaikissa ajoneuvoissa joulukuusta helmikuun loppuun. Nastarenkaiden käyttö on sallittua myös marras- ja maaliskuussa sekä silloin, kun sää- ja keliolosuhteet niitä edellyttävät. Talvirenkaiden käyttöön liittyviä lisätietoja saa Liikenne- ja viestintäministeriöstä.
Ajankohtaiset ohjeet ja säännökset lemmikkieläinten tuontiin Euroopan ulkopuolisista maista Suomeen löytyvät elintarviketurvallisuusviraston sivuilta. Eviran sivuilta löytyvät myös elintarvikkeiden maahantuontiin liittyvät säännökset.
Harvinaisten tai muuten uhanalaisten eläinlajien (CITES) osalta tietoja antaa Suomen ympäristökeskuksen luonto- ja maankäyttöyksikkö.
Ulkomailla asuvan suomalaisen on parasta kääntyä eläkeasioissa suoraan Kansaneläkelaitoksen ulkomaan yksikön puoleen.
Ulkomailla asuvat Suomen kansalaiset voivat hakea henkilökorttia miltä tahansa poliisilaitokselta Suomessa. Korttia on haettava henkilökohtaisesti paikan päällä, ja se myönnetään kymmeneksi vuodeksi kerrallaan (sähköinen henkilökortti kolmeksi vuodeksi).
Henkilökortti kelpaa passin sijasta matkustusasiakirjana kaikissa EU- ja Pohjoismaissa sekä Sveitsissä, Liechtensteinissa ja San Marinossa.
Sähköinen henkilökortti, ulkomaalaiselle Suomessa myönnetty henkilökortti sekä ilman huoltajan suostumusta myönnetty niin sanottu alaikäisen henkilökortti eivät kelpaa matkustusasiakirjoiksi.
Suomen kansalaisia koskevat henkilötiedustelut voi esittää kirjallisesti joko Suomen suurlähetystöön tai suoraan ulkoasiainministeriön konsuliasioiden yksikköön.
Suomessa asuvan henkilön osoitetta voi tiedustella tämän asuinpaikkakunnan seurakunnasta tai maistraatista. Jos asuinpaikkakunta ei ole tiedossa, apua kannattaa pyytää Helsingin maistraatista.
Suurlähetystöt ilmoittavat tietoonsa tulleista kuolemantapauksista ulkoasiainministeriön konsuliasioiden yksikköön. Suomen poliisi puolestaan välittää tiedot edelleen vainajan lähiomaisille.
Vainajan Suomeen kuljettamisesta tai ulkomailla hautaamisesta huolehtivat pääsääntöisesti tämän omaiset. Lähiomaisten pyynnöstä suurlähetystö voi kuitenkin auttaa käytännön järjestelyissä, kunhan maksuihin liittyvät kysymykset on selvitetty ja hautaustoimisto valittu.
Arkkukotiutusta varten tarvitaan kuljetuslupa, kuolintodistus, kopio vainajan passista tai henkilökortista sekä joissakin tapauksissa balsamointitodistus.
Uurnakotiutusta varten tarvitaan kuolintodistuksen lisäksi tuhkaustodistus, jonka saa krematoriosta tai hautaustoimistosta. Uurna voidaan lähettää Suomeen postissa tai lentorahtina (ns. arvopostina). Paikallinen hautaustoimisto voi myös lähettää uurnan suoraan suomalaiselle hautaustoimistolle tai yksityiselle henkilölle.
Perunkirjoitus on pidettävä Suomessa kolmen kuukauden kuluessa kuolinpäivästä. Veroviranomainen voi myöntää erityisestä syystä myös pidennystä toimitusaikaan.
Isyyslain mukaan vieraassa valtiossa annettu isyyspäätös, joka on voimassa siinä valtiossa missä se on annettu, tunnustetaan pääsääntöisesti myös Suomessa ilman eri vahvistusta. Ulkomainen isyyspäätös rekisteröidään Suomessa toimittamalla maistraatille ulkomainen laillistettu isyyspäätös ja sen käännös.
Edustustoissa otetaan vastaan edelleen isyyden tunnustamisia tilanteissa, joissa mies asuu ulkomailla ja lastenvalvoja on pyytänyt virka-apua ministeriöltä isyyden tunnustamisen saamiseksi mieheltä. Lisäksi Suomen viranomaisilla eli siis myös edustustoilla on toimivalta niissä tapauksissa, joissa mies asuu Suomessa ja on halukas tunnustamaan isyytensä äidin ja lapsen asuessa ulkomailla.
Ulkomailla asuvat suomalaiset ja heidän lapsensa ovat kyseisen maan viranomaisten toimivallan alaisia. Tästä syystä esimerkiksi lapsikaappausasioissa on syytä ottaa yhteyttä paikalliseen poliisiin, sosiaaliviranomaisiin tai oikeusministeriöön.
Suomen suurlähetystöllä ei ole lakisääteistä velvollisuutta huolehtia löytötavara-asioista. Edustustolle palautetut viralliset asiakirjat kuten passit, henkilökortit ja ajokortit toimitetaan asiakirjan myöntäneelle viranomaiselle. Muut kadonneet tavarat kuten lompakot voidaan lähettää suoraan näiden omistajille.
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema Suomeen muuttajan opas (2005) tarjoaa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi käytännön tietoa maahan väliaikaisesti tai pysyvästi muuttavalle. Suomi-seura puolestaan tarjoaa neuvontapalveluja seniori-ikäisille paluumuuttajille.
Maahanmuuttajan infopankista löytyy ulkomaalaisille suunnattua tietoa muun muassa asumisesta, työelämästä ja opiskelusta. Muuttotavaroiden tuonnista Suomeen tiedottaa Tulli.
Muuttoilmoitus on jätettävä lakisääteisesti maistraattiin viikon kuluessa muutosta. Ilmoitus on tehtävä sekä muutettaessa Suomesta ulkomaille että ulkomailta Suomeen.
Myös ulkomailla uuteen osoitteeseen muuttavan Suomen kansalaisen on syytä ilmoittaa muuttuneet tietonsa Suomen suurlähetystöön. Ulkomaanmuutoissa ilmoitusta ei voi tehdä puhelimitse.
Suomen suurlähetystö saa lain mukaan hoitaa julkisen notaarin tehtäviä rajoitetusti. Se voi muun muassa:
Useissa maissa niin sanottu apostille-todistus riittää osoitukseksi asiakirjan aitoudesta. Ulkoasiainministeriön oikeudelliselta osastolta voi tarvittaessa tarkistaa, onko valtio, jossa asiakirja esitetään, liittynyt apostille-sopimukseen. Chile ei ole liittynyt ns. apostille-sopimukseen.
Ennen kuin syntymä-, avioliitto-, ja kuolintodistukset voidaan laillistaa suurlähetystössä, on ne laillistettava seuraavilla paikallisviranomaisilla:
| Registro Civil e Identificación Calle Moneda 1342 tel. 696 0402 |
| Ministerio de Justicia, Departamento de legalizaciones Calle Moneda 1342 tel. 674 3100 |
| Ministerio de Relaciones Exteriores, Departamento de legalizaciones Teatinos 180 (Entrada por Agustinas) tel. 827 4614, 827 4615, 827 4348 |
| - Traducción al inglés del documento: Ministerio de Relaciones Exteriores, Departamento de Traducciones Agustinas 1320 tel. 827 4515, 827 4512, 827 4514 |
| Suomen suurlähetystö Alcántara 200, Of. 201, Las Condes tel. 263 4917 ma - pe: klo 09.00 - 12.00 |
Jos Suomen kansalainen pidätetään tai vangitaan ulkomailla, hänellä on oikeus pyytää poliisi- tai vankilaviranomaisia ilmoittamaan vapaudenmenetyksestään lähimmälle Suomen edustustolle. Edustusto puolestaan ilmoittaa asiasta ulkoministeriölle, joka välittää tiedon tapahtumasta pidätetyn nimeämälle henkilölle Suomessa.
Suurlähetystö voi auttaa tarvittaessa oikeusavustajan ja tulkin hankkimisessa sekä mahdollisuuksiensa mukaan selvittää paikallista armahtamiskäytäntöä. Vapautensa menettänyt voi myös pyytää saada tavata suurlähetystön edustajan.
Suomen edustusto ei voi puuttua tapauksen oikeuskäsittelyyn eikä vaikuttaa vangitun vapauttamiseen paikallisesta tuomiovallasta. Edustusto ei myöskään voi antaa oikeudellisia neuvoja tai ajaa asianomaisen asiaa. Nämä tehtävä kuuluvat oikeusavustajalle/asianajajalle.
Joissakin tapauksissa rikoksentekijä voidaan luovuttaa tai siirtää Suomeen erillisten sopimusten perusteella.
Suomessa rikoksen uhriksi joutuneet ovat oikeutettuja saamaan valtiolta korvausta asuinpaikastaan tai kansalaisuudestaan riippumatta. Valtion varoista maksettavan korvauksen myöntää Valtionkonttori.
Ulkomailla rikoksen uhriksi joutunut suomalainen voi saada korvausta valtion varoista henkilövahinkojen osalta. Korvauksen edellytyksenä on, että rikoksen uhri asuu pysyvästi Suomessa ja että hänen ulkomailla oleskelunsa on johtunut työstä, opiskelusta tai muusta näihin verrattavasta syystä. Esinevahinkoja ei rikosvahinkolain nojalla korvata.
Kattava matkustajavakuutus on välttämätön aina ulkomaille lähdettäessä, sillä ne takaavat perushoitoa laajemman hoidon ja vakuutusehdoista riippuen usein myös kuljetuksen kotimaahan. Suurlähetystö ei voi auttaa hoitomaksuissa.
Paikalliset viranomaiset voivat ilmoittaa sairaus- tai onnettomuustapauksista Suomen edustustoon, jollei matkalla olevalla suomalaisturistilla ole mukanaan omaisia tai tuttavia eikä matkanjärjestäjä saa näihin yhteyttä. Suurlähetystö puolestaan voi yrittää ottaa yhteyttä Suomessa olevaan lähiomaiseen.
Suomen suurlähetystöllä ei ole mahdollisuutta auttaa taloudellisesti matkalla rahattomaksi jääneitä suomalaisturisteja.
Äärimmäisissä hätätapauksissa se voi kuitenkin auttaa pulaan joutunutta saamaan paluulippuun tarvittavat varat Suomesta. Rahat voidaan toimittaa perille ulkoasiainministeriön kautta tilisiirrolla. Tästä peritään 50 euron toimitusmaksu.
Toivottavaa kuitenkin on, että matkalainen hoitaa rahavälitykset itse esimerkiksi Forexin tai Western Unionin kautta.
Suomen Santiago de Chilen -suurlähetystö vastaa Suomessa järjestettävien vaalien (presidentinvaalit, eduskuntavaalit, kunnallisvaalit ja europarlamenttivaalit) ennakkojärjestelyistä Chilessä. Edustusto tiedottaa asiasta vaalien alla muun muassa internetsivuillaan.
Suomen verotusjärjestelmästä löytyy tietoa verohallinnon sivuilta. Lisätietoja saa myös soittamalla Uudenmaan veroviraston neuvontapuhelimista: kansainvälinen verotus +358 (0)20 466 016, perintö- ja lahjaverotus +358 (0)20 466 015.
Pohjoismaiden ulkopuolella vihille aikova Suomen kansalainen tarvitsee erillisen todistuksen oikeudestaan mennä avioliittoon ulkomaan viranomaisen edessä. Todistuksen antaa sen paikkakunnan maistraatti tai seurakunta, jossa vihittävä on viimeksi ollut Suomessa kirjoilla. Muut tarvittavat asiakirjat on selvitettävä vihkijältä.
Suomen suurlähetystöllä ei ole vihkimisoikeutta. Suomen kirkon vihkimisoikeudet ulkomailla käyvät ilmi kirkon kotisivuilta.
Ulkomailla solmittu liitto katsotaan päteväksi Suomessa, kun se on solmittu vieraan valtion viranomaisen edessä, kyseisen maan lakien mukaisesti.
Suomen kansalaisen tulee ilmoittaa väestörekisterikeskukseen ulkomailla solmimastaan liitosta, jos hän haluaa sen rekisteröidyksi myös Suomessa. Ulkomainen vihkitodistus tulee legalisoida ja käännättää suomen, ruotsin tai englannin kielelle. Ilmoituksen voi jättää myös suurlähetystöön.
Väestörekisterikeskus pitää yllä rekisteriä kaikista Suomen kansalaisista. Suomen lain mukaan myös ulkomailla oleskelevien tiedot on pidettävä ajan tasalla riippumatta siitä, onko oleskelu ulkomailla tilapäistä vai pysyvää. Tiedot eivät välity Suomeen automaattisesti, vaan ulkomailla asuvan itsensä on huolehdittava siitä, että ne löytyvät rekisteristä.
Suomen kansalaisten on ilmoitettava väestörekisteriin ulkomailla solmimastaan avioliitosta, avioerosta, lapsen syntymästä, kuolemantapauksista, ulkomaan kansalaisuuden saamisesta sekä osoitteenmuutoksista. Tiedot voidaan toimittaa perille myös suurlähetystön välityksellä. Tarvittavat liitteet käyvät ilmi alta tapauskohtaisesti:
Chilessä tehty avioeropäätös pitää vahvistaa Helsingin hovioikeudessa, jotta se olisi Suomessa lainvoimainen.
Päivitetty 17.10.2012
