Chile tunnusti itsenäisen Suomen 17. kesäkuuta 1919. Tämä tapahtui pian sen jälkeen, kun Suomen ulkoministeri Rudolf Holsti oli ottanut Pariisin rauhankonferenssissa yhteyttä Chilen Lontoon-lähettilääseen A. Edwardsiin. Tälle lähettämässään kirjeessä Holsti oli kuvaillut lyhyesti Suomen itsenäistymisen vaiheita ja kansainvälispoliittista asemaa ja pyytänyt Chilen hallitusta tunnustamaan juridisesti Suomen riippumattomuuden. Kohteliaassa vastauksessaan Edwards ilmoitti, että "Chilen hallitus olisi onnellinen, jos se mitä pikimmin pääsisi ystävällisiin suhteisiin Suomen hallituksen kanssa".
Suomen edustustoverkosto oli vielä 1920-luvulla harva ja lisäksi varsin Eurooppa-keskeinen. Aluksi suhteita Latinalaiseen Amerikkaan yritettiin hoitaa Madridin-lähetystön kautta, mutta pitkistä välimatkoista johtuen tämä osoittautui vaikeaksi. Vuonna 1929 Suomi päätti perustaa edustuston Argentiinan pääkaupunkiin Buenos Airesiin, josta tuli Suomen ensimmäinen lähetystö Latinalaisessa Amerikassa. Toisena aloitti 1930-luvulla Suomen lähetystö Rio de Janeirossa. Buenos Airesin lähetystön päälliköksi nimitettiin G.A. Gripenberg, joka itse kannatti lämpimästi ajatusta siitä, että hänet olisi samalla nimitetty lähettilääksi myös Chileen. Silloiselle ulkoministerille Hjalmar J. Procopélle lähettämässään kirjeessä Gripenberg totesi olevan Suomen kaupallisten etujen mukaista, että nopeasti kehittyviin Etelä-Amerikan länsirannikon maihin saataisiin pikaisesti virallinen edustus. Suomi ja Chile olivat jo käyneet keskenään alustavia kauppaneuvotteluja. Diplomaattiset suhteet maiden välillä solmittiin vuonna 1931, kun Gripenberg nimitettiin Suomen ensimmäiseksi Chilen-lähettilääksi.
Suomen Chilen-edustus hoidettiin Buenos Airesin kautta aina vuoteen 1991, jolloin ensimmäinen residentti suurlähettiläs Maija Lähteenmäki aloitti työnsä Santiagossa. Jo tätä ennen Suomella oli kuitenkin ollut Chilessä väliaikaisia asiainhoitajia muutaman vuoden jaksoissa ensin 1970-luvulla ja sitten 1990-luvun taitteessa. Chile puolestaan nimitti ensimmäisen residentin suurlähettiläänsä Lucio Parada Dagninon Helsinkiin vuonna 1990. Tätä ennen se oli hoitanut diplomaattisuhteita Helsinkiin ensin Tukholmasta ja sitten Oslosta käsin.
Vaikka Chilen ja Suomen suhteet ovat olleet näihin päiviin saakka verrattain etäiset, ne ovat olleet kestävällä pohjalla. Maat säilyttivät diplomaattiset suhteensa niin toisen maailmansodan myrskyissä kuin kenraali Augusto Pinochetin sotilashallituksen aikaankin huolimatta siitä, että molemmissa maissa oli tuolloin poliittisia paineita suhteiden katkaisemiseen.
Viime vuosina Suomen ja Chilen väliset suhteet ovat muuttuneet selvästi läheisemmiksi, ja vähitellen Chilestä on tullut yksi Suomen tärkeimmistä yhteistyökumppaneista Latinalaisessa Amerikassa. Yhteistyötä ovat edistäneet Suomen EU- jäsenyys ja erityisesti Chilen ja EU:n välinen assosiaatiosopimus, jonka kaupallinen osa astui voimaan helmikuussa 2003 ja muut osat maaliskuussa 2005. Kahdenvälinen sosiaaliturvasopimus astui voimaan vuoden 2008 alusta lukien.
Suhteiden lähentymisestä kertovat osaltaan myös useat viime vuosien valtiovierailut. Presidentti Martti Ahtisaari vieraili Chilessä ensimmäisenä suomalaisena valtiopäämiehenä vuonna 1997. Kolme vuotta myöhemmin presidentti Tarja Halonen osallistui Chilen presidentin Ricardo Lagosin virkaanastujaisiin, minkä lisäksi hän kävi Chilessä valtiovierailulla vuonna 2003. Chileläisistä valtiopäämiehistä Suomessa ovat vierailleet presidentti Patricio Aylwin vuonna 1993 ja presidentti Ricardo Lagos vuonna 2002. Presidentit Michelle Bachelet ja Tarja Halonen ovat jo tavanneet kolme kertaa: Kahdenvälisiä tapaamisia oli ensin EU:n ja Latinalaisen Amerikan huippukokouksessa Wienissä toukokuussa 2006 sekä New Yorkissa YK:n yleiskokouksen yhteydessä syyskuussa 2006. Presidentti Bachelet teki valtiovierailun Suomeen 29–30.5.2007, jolloin hän tutustui laajasti suomalaisen yhteiskunnan toimintaan erityisesti koulutuksen, tutkimuksen ja sosiaalitoimen aloilla. Presidenttien kahdenvälisiä tapaamisia on tarkoitus jatkaa eri yhteyksissä. – Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä osallistui Santiagossa 23–25.9.2007 pidettyyn sosiaalista koheesiota koskeneeseen koskeneeseen EU:n ja Latinalaisen Amerikan korkean tason seminaariin.
Chile isännöi tammikuussa 2013 Euroopan Unionin ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden yhteisön välisen huippukokouksen (EU-CELAC). Tuolloin on odotettavissa, että Suomen delegaatioon kuuluvat ministerit tapaavat chileläisiä kollegoitaan myös kahdenvälisesti.
