Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Historia - Suomen suurlähetystö, Santiago de Chile : Suurlähetystö : Historia

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Santiago de Chile

Embajada de Finlandia
Alcántara 200, of. 201, Las Condes, Santiago de Chile, Chile
Puh. +56-2-2263 4917,
S-posti: sanomat.snt@formin.fi
Español | Suomi | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Suomen ja Chilen diplomaattisuhteiden historiaa

Chile tunnusti itsenäisen Suomen 17. kesäkuuta 1919. Tämä tapahtui pian sen jälkeen, kun Suomen ulkoministeri Rudolf Holsti oli ottanut Pariisin rauhankonferenssissa yhteyttä Chilen Lontoon-lähettilääseen A. Edwardsiin. Tälle lähettämässään kirjeessä Holsti oli kuvaillut lyhyesti Suomen itsenäistymisen vaiheita ja kansainvälispoliittista asemaa ja pyytänyt Chilen hallitusta tunnustamaan juridisesti Suomen riippumattomuuden. Kohteliaassa vastauksessaan Edwards ilmoitti, että "Chilen hallitus olisi onnellinen, jos se mitä pikimmin pääsisi ystävällisiin suhteisiin Suomen hallituksen kanssa". 

G.A. GripenbergG. A. Gripenberg, Suomen ensimmäinen suurlähettiläs Chilessä

Suomen edustustoverkosto oli vielä 1920-luvulla harva ja lisäksi varsin Eurooppa-keskeinen. Aluksi suhteita Latinalaiseen Amerikkaan yritettiin hoitaa Madridin-lähetystön kautta, mutta pitkistä välimatkoista johtuen tämä osoittautui vaikeaksi. Vuonna 1929 Suomi päätti perustaa edustuston Argentiinan pääkaupunkiin Buenos Airesiin, josta tuli Suomen ensimmäinen lähetystö Latinalaisessa Amerikassa. Toisena aloitti 1930-luvulla Suomen lähetystö Rio de Janeirossa. Buenos Airesin lähetystön päälliköksi nimitettiin G.A. Gripenberg, joka itse kannatti lämpimästi ajatusta siitä, että hänet olisi samalla nimitetty lähettilääksi myös Chileen. Silloiselle ulkoministerille Hjalmar J. Procopélle lähettämässään kirjeessä Gripenberg totesi olevan Suomen kaupallisten etujen mukaista, että nopeasti kehittyviin Etelä-Amerikan länsirannikon maihin saataisiin pikaisesti virallinen edustus. Suomi ja Chile olivat jo käyneet keskenään alustavia kauppaneuvotteluja. Diplomaattiset suhteet maiden välillä solmittiin vuonna 1931, kun Gripenberg nimitettiin Suomen ensimmäiseksi Chilen-lähettilääksi.

Vuonna 1972 Suomi laajensi edustustoverkkoaan, ja yhdeksi kohdemaaksi valikoitui Chile. Taustalla vaikuttivat kauppaintressien lisäksi vastikään maan kanssa aloitettu kehitysyhteistyö sekä presidentti Allenden valtaan nousun myötä kasvanut poliittinen kiinnostus Chileä kohtaan. Edustusto perustettiin Buenos Airesin suurlähetystön alaisuuteen asiainhoitajan johtamana suurlähetystönä. Asiainhoitajaksi lähetettiin Tapani Brotherus.

Brotheruksen lähes viisivuotinen kausi Santiagossa muodostui hyvin poikkeukselliseksi. 11.9.1973 tapahtuneen vallankaappauksen jälkeen Suomen edustustoon saapui välittömässä vaarassa olleita chileläisiä, jotka hakivat Suomelta turvaa. DDR katkaisi diplomaattisuhteet sotilasjuntan hallitsemaan Chileen, ja pyysi Suomea suojelijavaltiokseen, mihin suostuttiin. DDR:n kiinteistöt siirtyivät Suomen lipun alle, mikä mahdollisti pakolaisten pelastusoperaation laajentamisen yhdessä maahan jääneiden itäsaksalaisten kanssa. Brotherus työtovereineen onnistui pelastamaan lukuisia vainottuja chileläisiä. Suomi otti tässä yhteydessä ensimmäiset pakolaisensa.  Lisäksi noin 1500 chileläistä autettiin pakenemaan DDR:ään sekä satoja muita turvaan kolmansien maiden lähetystöihin. Pakolaisten auttaminen tapahtui matalalla profiililla, eivätkä maidemme diplomaattisuhteet katkenneet sotilasvallan aikana. Vuonna 1977 Suomi päätti kuitenkin sulkea Santiagon-edustustonsa.

Brotherus ei saanut toiminnastaan välitöntä tunnustusta, joskaan ei moitteitakaan. Vuonna 2010 ulkoministeri Alexander Stubb kutsui Brotheruksen kiitoskahveille Chilen-ansioistaan. Chilen valtio luovutti vuonna 1993 Brotherukselle korkeimman kunniamerkkinsä.

Suomen Chilen-edustus hoidettiin Buenos Airesin kautta aina vuoteen 1991, jolloin ensimmäinen residentti suurlähettiläs Maija Lähteenmäki aloitti työnsä Santiagossa. Jo tätä ennen Suomella oli kuitenkin ollut Chilessä väliaikaisia asiainhoitajia muutaman vuoden jaksoissa ensin 1970-luvulla ja sitten 1990-luvun taitteessa. Chile puolestaan nimitti ensimmäisen residentin suurlähettiläänsä Lucio Parada Dagninon Helsinkiin vuonna 1990. Tätä ennen se oli hoitanut diplomaattisuhteita Helsinkiin ensin Tukholmasta ja sitten Oslosta käsin.

Vaikka Chilen ja Suomen suhteet olivat pitkään verrattain etäiset, ne ovat olleet kestävällä pohjalla. Maat säilyttivät diplomaattiset suhteensa niin toisen maailmansodan myrskyissä kuin kenraali Augusto Pinochetin sotilashallituksen aikaankin huolimatta siitä, että molemmissa maissa oli tuolloin poliittisia paineita suhteiden katkaisemiseen.

Viime vuosina Suomen ja Chilen väliset suhteet ovat muuttuneet läheisemmiksi. Chilestä on tullut yksi Suomen tärkeimmistä yhteistyökumppaneista Latinalaisessa Amerikassa. Yhteistyötä ovat edistäneet Suomen EU- jäsenyys ja erityisesti Chilen ja EU:n välinen assosiaatiosopimus, jonka kaupallinen osa astui voimaan helmikuussa 2003 ja muut osat maaliskuussa 2005. Kahdenvälinen sosiaaliturvasopimus astui voimaan vuoden 2008 alusta lukien.

Suhteiden lähentymisestä kertovat osaltaan myös useat viime vuosien valtiovierailut. Presidentti Martti Ahtisaari vieraili Chilessä ensimmäisenä suomalaisena valtiopäämiehenä vuonna 1997. Kolme vuotta myöhemmin presidentti Tarja Halonen osallistui Chilen presidentin Ricardo Lagosin virkaanastujaisiin, minkä lisäksi hän kävi Chilessä valtiovierailulla vuonna 2003. Chileläisistä valtiopäämiehistä Suomessa ovat vierailleet presidentti Patricio Aylwin vuonna 1993 ja presidentti Ricardo Lagos vuonna 2002. Presidentti Michelle Bachelet teki valtiovierailun Suomeen  toukokuussa 2007, jolloin hän tutustui laajasti suomalaisen yhteiskunnan toimintaan erityisesti koulutuksen, tutkimuksen ja sosiaalitoimen aloilla. 

Chile isännöi tammikuussa 2013 Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden yhteisön välisen huippukokouksen (EU-CELAC). Suomen delegaatiota johti pääministeri Jyrki Katainen. Hän jäi laajan yritysvaltuuskunnan kanssa Chileen lisäksi kahdenväliselle vierailulle, ja tapasi mm. presidentti Sebastián Piñeran.

TulostaJaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 6.12.2013


© Suomen suurlähetystö, Santiago de Chile | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot